Kirjoitettu

Saamelainen mytologia: Noitarumpu oli tietäjän ja parantajan työväline

Lapinrumpu

Saamelaisen noaidin (= noita, lapinnoita, tietäjä, shamaani) rumpu oli sekä mystinen että maaginen väline, jolla ei suinkaan rummuteltu vain lämpimikseen joikaamisen ohessa. Noitarummun taidokkaat ja salaperäiset kuviot sekä edustivat saamelaista maailmankuvaa, että antoivat kysymyksiin vastauksia ja ongelmiin ratkaisuja.

Saamelaisilla on ollut hyvin pitkälle kehittynyt rumpukulttuuri. Rummut ovat olleet rikkaasti kuvitettuja ja symboleja on ollut varsinkin saamelaiskulttuurin ulkopuolisen erittäin vaikea tulkita. Niistä ei juurikaan ole historiaan tallennettuja tietoja, tai ne ovat lähdekriittisesti epäilyttäviä, esimerkiksi muinaisten oikeudenkäyntien yhteydessä kiskottuja. Pääpiirteittäin kuvioiden salaisuudet tiesi vain juuri kyseistä noitarumpua hallitseva noaidi, joten sataprosenttisella varmuudella voimme tehdä vain parhaita arvioita.

Saamelaiset noitarummut ovat olleet joko kehärumpuja tai ns. maljarumpuja. Ruotsin Lapissa käytettiin etupäässä maljarumpuja, joissa nahka oli pingotettu mäntypahkasta koverretun maljan päälle. Nykyisen Suomen alueella on käytetty enimmäkseen soikionmuotoisia kehärumpuja, joista kookkaimmat olivat halkaisijaltaan jopa 70-80 cm. Kemin Lapin rummut olivat suurimpia ja erittäin taidokkaasti tehtyjä.

Noitarummun kuvamaailma ja symbolit

Vanhojen noitarumpujen rumpukalvoon maalattu symboliikka kuvasi luonnon henkisiä arvoja sekä ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Kuviot edustivat sekä kulttuurin ja noaidin omaa henkilökohtaista maailmankuvaa että yhteistä kertomusmaailmaa ja hahmoja, kuten henkiä.

Saamelaisten näkökulmasta ”luonto oli elossa, tarkoittaen sitä, että jokaisella tärkeällä luonnonmuodostumalla kuten vaaralla, mäellä, järvellä, vesiputouksella ja niityllä oli oma paikallinen jumaluutensa. Luonnonvoimat kuten aurinko, ukkonen, tuuli ja halla henkilöityivät jumalhahmoiksi, sairaus ja kuolema taas demonien pahoiksi hengiksi.” (Whitaker 1957, 296).

Kuvituksensa puolesta noitarumpuja on useamman tyyppisiä, mutta viime kädessä ne kuitenkin pohjaavat kahteen perusratkaisuun; aurinkokeskiseen (heliosentrinen rumpu) ja segmenttijakoiseen (kolmijakoinen maailmankuva). On kuitenkin rumpuja, joissa esiintyy sekä aurinkokeskinen että kolmijakoinen maailmankuva.

Aurinkokeskisessä kuvituksessa rummun keskellä on auringoksi tulkittu rombi, ”salmiakkikuvio”, josta lähtee neljä sädettä. Muut kuviot kiertävät rumpukalvon kehän reunoja tai sijoittuvat rombin ja kehäkuvioiden väliin. Segmenttijakoisessa kuvituksessa rumpukalvo on jaettu selkeästi eri segmentteihin, eli osioihin. Segmentit kuvaavat ylistä, keskistä ja alista. Ylinen on jumalten ja valoisien henkien maailma, keskinen maallisen maailman henkinen puoli ja alinen esi-isien, voimaeläinten ja tuonelan jumalien maailma.

Miten ja mihin noitarumpua käytettiin?

Noaidilla oli sekä taiteellisia että henkisiä lahjoja. Hän toimi parantajana, näkijänä, laulajana, taiteilijana, hengellisenä johtajana ja rituaalisena asiantuntijana. Tyypillisesti keskeisin tehtävä oli sairauksien henkinen parantaminen. Lapinnoidan noitarumpu oli hänen henkilökohtainen työvälineensä, jota ei voinut käyttää tai hallita kukaan toinen henkilö. On sanottu, että vihollisen saapuessa kylään, oli noaidi ensimmäinen henkilö, joka yritettiin tappaa. Tämä johtui siitä, että yhteisö oli avuton ilman häntä.

Noaidi matkasi henkimaailmoihin transsin kautta, johon hän vaipui yleensä juuri rummuttamisen avulla. Rummuttamiseen käytettiin rumpukapulaa, joka yleensä muistuttaa muodoltaan T- tai Y-kirjainta. Rummun päällä saatettiin käyttää ”arpoja”, eräänlaisia renkaita, joiden liikkumista pidettiin henkien tahtona.

Henkimaailmoissa noaidi kommunikoi henkien ja voimaeläinten kanssa ja toi ”reissusta” palatessaan vastaukset tänne meidän keskiseen, eli ihmisten ja maanpäällisten jumalien maailmaan. Miten hän sen teki, sen tietää vain noaidi itse.

Teksti: Taru Aho

Lähteet:
Pulkkinen & Lindfors: Suomalaisen kansanuskon sanakirja, Gaudeamus 2016
agon.fi/article/saamelaisen-kulttuurin-ja-hengellisyyden-elavat-traditiot-eraita-kohtaamisia/
thuleia.com/rumpukuviot.html