Kirjoitettu

Seitsemän asiaa rummun eheyttävistä voimista

Nainen rummuttaa

Käsin valmistetulla ja uniikilla rummulla voi olla monta nimeä ja erilaista tarkoitusta. Shamaanirumpu, voimarumpu, intiaanirumpu, kehärumpu, noitarumpu. Joistakin rummuista saatetaan myös käyttää nimitystä kannus, joka viittaa suomalais-ugrilaiseen samanismiin. Yhtä kaikki – kaikilla rummuilla on muutamia yhteisiä piirteitä, joilla voi parantaa omaa elämänlaatua ja muun muassa lievittää stressiä.

1. Rentoutus. Päässä pyörii sata ja yksi asiaa ja koko kroppa käy ylikierroksilla – kuulostaako tutulta? Rummun ja rummuttelun ääni saattaa hiljentää näitä mielen rakentamia rattaita, joita ei kaiketi kukaan aina jaksaisi kuunnella. Rummun kumea ja värähtelevä ääni rauhoittaa ja rentouttaa sisäistä olotilaa vaikkapa hektisen työpäivän jäljiltä. Rummutuksella voi purkaa kaikenlaisia tunteita ulos kehon ja mielen syövereistä, myös niitä ikävämpiä, kuten vihaa, katkeruutta tai surua. Vastaavasti rummuttelu voi yhtä hyvin olla letkeää ja rentoa ilonpitoa.

Rummun äänen voimakkuuteen vaikuttaa eniten sen koko. Mitä isompi rumpu, sitä paremmin ja matalammalta se soi. Pienelläkin rummulla pääsee kuitenkin mainiosti alkuun. Muistathan myös tarvittaessa virittää rumpusi kalvoa, jotta saat siihen parhaan mahdollisen soinnin. (vinkkejä ja ohjeistusta rummun virittämiseen löydät esimerkiksi tämän artikkelin lopussa olevista linkeistä).

2. Hoitavuus. Niin sanottu kehomieli / kehotietoisuus / kehotuntuma on jännä juttu. Ihminen on yksi kokonaisuus, jossa keho on erottamaton osa mieltä ja mieli on erottamaton osa kehoa. Tältä kantilta katsottuna rummuttelu voi olla myös fyysisesti hoitavaa. Kun rummun ääni rauhoittaa mielen, se voi auttaa jopa erilaisiin kehossa ilmeneviin kiputiloihin tai kolotuksiin.

3. Meditaatio. Meditointi saattaa tunnetusti helpottaa esimerkiksi masennusta tai ahdistusta, kuten myös johdattaa muihin tässä hetkessä läsnä olemisen taikoihin ja sitä kautta parempaan elämänlaatuun. Meditoinnissa yhdistyy rentoutuminen ja keskittyminen niin, että mieli tyhjenee turhasta kuormasta. Sekä ihmisen keho että mieli resonoi ääntä ja siten rummuttelukin voi mahdollistaa syvän meditatiivisen tilan saavuttamisen (keskittymällä rummun ääneen). Myös entisaikojen shamaanit vaipuivat transsiin juurikin rummun avulla.

4. Luontoyhteys. Paras rumpu on valmistettu aidoista luonnonmateriaaleista ja siitä huokuu yhteys luontoon ja maahan. Mikä onkaan ihanampaa, kuin kävellä tai oleskella metsän rauhassa, samalla hiljaa rummutellen? Antaa sielun levätä kaikilla aisteillaan. Luonnossa rummutellessa voi syventää myös omaa luontoyhteyttä. Voi olla, että metsän näkymätön väki vastaa elämässäsi avoinna oleviin kysymyksiin tai antaa ahaa-elämyksiä seuraaviin askeliin.

5. Käsillä luominen. Jos valmistat rummun itse, joko itsenäisesti tai ohjatulla rumpukurssilla, saatat saada siihen syvemmän yhteyden. Jo soittimen tekoprosessi on osa sinun ja rumpusi yhteistä matkaa. Omasta kädenjäljestä saat myös runsaasti onnistumisen iloa.

Rummun valmistus
”Sahattu ja liotettu koivuvaneri taivutetaan kehäksi, jonka jälkeen se liimataan ja laitetaan puristukseen. Liimauksen jälkeen runko hiotaan ja siihen porataan reiät nahan kiinnitystä varten. Mahdollinen sävytys, lakkaus tai maalaus tehdään tässä vaiheessa.
Nahasta leikataan runkoon sopiva pala ja liotetaan löysäksi. Nahka värjätään tai sen voi halutessaan jättää vaaleaksi ja maalata nahan kuivuttua omilla kuvilla. Värjäykseen voi käyttää esimerkiksi vesipetsiä tai kasvivärejä.
Märkä nahka asetetaan kehyksen päälle löysästi, ommellaan narulla runkoon kiinni. Kuivuttuaan nahka kiristyy, jonka jälkeen rumpuun tehdään kädensija ja nahka öljytään.” – Rumpu-ukko

6. Värien ja kuvioiden voima. Rumpukalvon voi värjätä, liukuvärjätä ja/tai maalata siihen erilaisia kuvioita. Valitse värit omalla intuitiollasi ja saat niistä jatkossakin henkistä voimaa. Jos et ole varma tahdotko rumpuusi kuvioita (tai värjäystä ollenkaan), jätä asia avoimeksi ja hautumaan. Intuitiosi kertoo jos rumpukalvon koristelun aika tulee myöhemmin.

7. Yhteisöllisyys ja liike. Rumpua voi soittaa joko itsenäisesti tai osallistua niin sanottuihin rumpupiireihin, joita järjestetään eri tahojen toimesta ympäri Suomea. Yhteinen sessio ja ”virran” jakaminen muiden kanssa voi olla todella voimauttava kokemus. Rumpupiiristä riippuen mukaan voi ottaa myös kehon liikkeen, jolloin rummutus on kokonaisvaltaisempaa. Miksipä ei voisi perustaa vaikkapa rumpubändin samanhenkisten ihmisten kanssa.

Yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa rummun käyttöön ei kuitenkaan ole, vaan rummutella voi vapaasti virraten, oman rytmin ja tuntemusten mukaan – myös ihan omanlaista polkua pitkin.

Taru Aho