Artikkelit

Itse tehty suitsuke: Suitsukenippuja Suomen luonnon antimista

Suomalaisen luonnon antimista tehdyistä suitsukkeista on moneksi – niin parantamisessa, tilojen energioiden puhdistamisessa kuin hyttyskarkotteenakin. Kysyimme eräoppaana ja rumputerapeuttina toimivalta Tuija Saarikolta vinkkejä itse tehtyjen suitsukkeiden valmistukseen ja niiden erilaisiin käyttötapoihin.


Tuija Saarikko kiinnostui pari vuotta sitten käymänsä shamaanikurssin jälkeen suitsukkeista ja niiden maagisista käyttötavoista. Syvemmän innostuksen syttymiseen vaikutti eniten hänen kokemansa rumpumatka, jolla Tuija teki huiman reissun intiaanishamaanin kotaan. Tuo shamaani savutti miellyttävän tuoksuista suitsuketta hoidettavan henkilön ympärillä ja Tuija ymmärsi suitsukkeiden olevan tärkeä osa parannustyötä. Samaanikurssien jälkeen alkoi kiinnostaa myös kasvien maagiset voimat, joita niitäkin voi käyttää suitsukkeiden välityksellä monenlaisten tarkoitusten saavuttamiseksi.

Alkuun Tuija hankki Palo Santoa ja erilaisia muita suitsukkeita ulkomailta. Perehdyttyään tarkemmin suitsukkeiden maailmaan, hän halusi olla varma siitä mitä ja miksi käyttää sekä olla ekologisempi ja tehdä eettisesti oikein. Pääsääntöisesti kaupallisesti valmistetut suitsukkeet tulevat Aasiasta ja Perusta. Suomessa valmistettuja, suomalaisista raaka-aineista tehtyjä suitsukkeita ei löytynyt. Niinpä Tuija alkoi valmistaa niitä itse.

Aihepiiriä opiskellen ja kaikenlaisten kokeilujen kautta avautui huikea matka kasvien maailmaan. Kun suitsukkeet valmistaa itse, silloin tietää myös tarkalleen mitä polttaa. Kaupan päälle suitsukkeiden tekeminen nostaa luontoyhteyttä sekä luonnon kokonaisvaltaista tuntemusta.

Monilla suitsukekasveilla on myös hyödyllisiä vaikutuksia syötynä tai juotuna. Tästä Tuijalla on kokemusta jo pienestä pitäen. Lapsena hän keräili kasveja retkillään ja tunnisti niitä yhdessä äidin kanssa. Nykymuotiin tullut hortoilu oli Tuijan kotona jo 1970-luvulla ihan normaalia toimintaa. Rautavaaran kirja kasvien hyötykäytöstä toimi oppaana ja sen reseptillä tuli valmistettua myös ensimmäiset apilateet. Eräopaskoulussa vielä Turkka Aaltonen lisäsi Tuijan tietoutta hätämuonaksi kelpaavista kasveista ja hyttyskarkotteena toimivien kasvien savuista.

Miten suitsukkeita tehdään ja mihin niitä käytetään?

– Suitsukkeita on tosi helppo tehdä. Kaikista yksinkertaisin tapa on laittaa kasvin oksa tai irrallisia lehtiä nuotioon. Itse kerään erilaisia kasveja yleensä niputettavaksi, jotka sitten kuivatan tiukoiksi pötköiksi sidottuna ilmavassa paikassa. Suitsukekasveiksi kannattaa kerätä vain varmuudella tuntemiaan kasveja. Vaikkakin Suomessa ei kasva montaa hyvin myrkyllistä lajia, joita tulisi poimittua. Mutta esimerkiksi marjakuusi on myrkyllinen kokonaisuudessaan ja sen savu saattaisi aiheuttaa päänsärkyä.

– Kasveilla on myös erilaisia maagisia vaikutuksia. Toiset ovat parempia karkoitukseen ja toiset suojeluun. Suoranaisia lääkinnällisiä vaikutuksia on vähemmän. Katajaa on poltettu desinfioimaan tiloja ja itse käytän paljon katajaa, juuri sen puhdistavan vaikutuksen vuoksi. Suitsukkeen savulla on pyritty pääsemään parempaan yhteyteen henkien kanssa ja haettu apua selvänäköisyyteen, tähän tarkoitukseen esimerkiksi voikukka ja pujo ovat hyviä. Mesiangervon ja apilan yhdistelmä tuoksuu hyvältä ja tuo rauhaa sekä rakkautta. Salviaa käytän rumpupiirien aloituksessa puhdistamaan piirin.

– Itsetehdyistä suitsukkeista ei ole suitsuketikkujen tavoin “huonetuoksuiksi”, koska ne noestavat ja savuttavat paljon. Huoneen lyhytaikaiseen energioiden puhdistukseen ne käyvät kuitenkin hyvin. Itse käytän katajaa ja salviaa huoneen tai tilan puhdistamiseen. Rumpujen, äänimaljojen ja muiden työtarvikkeiden puhdistamiseen käytän siankärsämön ja nokkosen yhdistelmää.

Teksti: Saaga Saarnisola